Etusivu > Yhteiskunta > Paluu tulevaisuuteen III

Paluu tulevaisuuteen III

huhtikuu 23, 2009 Jätä kommentti Go to comments

Yhdellekään, vaikkapa vain muutamia kuukausia ulkomailla oleskelleelle skandinaaville ei tulne yllätyksenä se, että edes koulussa opitun kielitaidon, laajan yleistietopohjan ja kulttuurineutraalin asenteen turvin sopeutuminen kohdemaan tapoihin, sen käytöskoodiston oppiminen ja harjoittaminen, ei ole helppoa. Toki se on mahdollista ja yksilöllisistä ominaisuuksista riippuen enemmän tai vähemmän hermoja koettelevaa, mutta tuskin koskaan automaattista. Tarvitaan halun lisäksi nuo edellä mainitsemani koulutukseen ja kulttuuritaustaan liittyvät ominaisuudet. Kuinka sitten on sellaisten maahanmuuttajien laita, joilta e.m. ominaisuudet puuttuvat? Entäpä sellaisten, joitten kulttuuripiirissä nuo ominaisuudet ovat ei-toivottuja tai jopa kiellettyjä?

Maahanmuutossa ja maahanmuuttajien integroimisessa Ruotsi, jossa työperäinen maahanmuutto saavutti huippunsa 1960-luvun lopussa ja jossa maahanmuuton painopiste siirtyi 1970-80 luvuilla ensin pakolaisuuteen perustuvaan maahanmuuttoon ja sittemmin perheitten yhdistämiseen, kulkee noin 20 vuotta Suomea edellä. Isoveljen lailla Ruotsi on pyrkinyt Olof Palmen ajoista lähtien opastamaan pohjoismaisia naapureitaan Hyvyyden Tiellä, jonka kantavana teemana, toki hieman kärjistäen, on ollut:
Älä kysy, millaisen tulevaisuuden voit tarjota omille lapsillesi. Kysy, millaisen hyvinvoinnin voit tarjota keski-Aasian vuoristosta saapuneelle, analphabeetille lammaspaimenelle tai itä-Afrikasta saapuneelle rannikkolaivurille.
Hypätkäämme siis virtuaaliseen aikakoneeseen katsomaan, miltä Suomi näyttää 20 vuoden kuluttua. Tehkäämme se tutustumalla tämän päivän Ruotsiin:

Olen aiemminkin kirjoittanut Malmöstä (asukasluku n. 265.000), tuosta entisestä maaltamuuttajien luvatusta kaupungista, joka sittemmin on muuttunut yllä mainittujen kaltaisten maahanmuuttajaklaanien taistelutantereeksi ja balkanilaisten mafiosojen leikkikentäksi. Skånen helmi, jonka asujamisto nykyisellään koostuu 166 eri kansallisuudesta ja jossa puhutaan 100 eri kieltä, on Suomeenkin ajettavan monikulttuuristumisen malliesimerkki. Maahanmuuttajien sijoittaminen ja toisaalta myös heidän hakeutumisensa samoille alueille on johtanut kaupungin etnisen värinän moninkertaistumiseen viime vuosina: 35,9% malmölaisista oli ”uusruotsalaisia”, seuraavana vuonna tehdyn kartoituksen mukaan 48% kaupungin alle 5-vuotiasta esikoululaisita puhui muuta kuin ruotsia äidinkielenään. Kansallisuuiksien kirjo on moninainen, sanoisinko jopa rikas – monikulttuurin ideologisessa kontekstissa. MaMu-kansalaisuuksien top-10 on:

  1. Entinen Jugoslavia 
  2. Irak 
  3. Tanska 
  4. Bosnia-Hertzegovina 
  5. Libanon 
  6. Puola 
  7. Saksa 
  8. Iran 
  9. Unkari 
  10. Suomi 

Kuten listasta näkyy: -han suomalaisetkin (!)
Lisäksi Malmöstä löytyy siis 156 muuta kansalaisuutta edustavaa, kirjoihin ja kansiin kirjattua maahanmuuttajaa.

Kulttuurillisesti ollaan siis rikkaita – taloudellisesti, ja sitä kautta myös kansantaloudellisesti, tilanne on hieman toinen. Rosengård, joka demografisesti on Malmön kulttuurillisesti rikastunein 86%:sti ulkomaalaistaustaisen (kansallisuuksien top-5: Irak, Jugoslavia, ”Palestiina”, Libanon, Bosnia-Hertzegovina) väestönsä ansiosta, muodostuu 33%:sesti alle 18-vuotiaista kirkasotsaisista nuorukaisista ja punaposkisista palmikkopäistä – siis määritelmällisesti: huollettavista. Vastaava prosentti koko Ruotsin osalta on 21%. Rosengårdilaiset ovat siis varsin perheorientoitunutta väkeä – joka yleisesti ottaen on kansantalouden kannalta hyvä asia. Jokainen yhteiskunta tarvitsee uusia veronmaksajia korvaamaan vanhenevaa väestöä. Populaation kasvattaminen siis onnistuu rosengårdilaisilta vallan mainiosti – kuinka sitten on opiskelun ja työllistymisen laita? Nämä tulevaisuuden ja toimeentulon kannalta varsin olennaiset elämän osa-alueet eivät ole rosengårdilaisilta menneet aivan yhtä ”putkeen”. Peruskoulun viimeisen luokan suorittavien oppilaitten läpäisyprosentti keskeisten aineitten osalta (m.m. ruotsin- ja englanninkieli, matematiikka, yhteiskuntaoppi, luonnontieteet, taideaineet) on 60. Siis: sadasta peruskoululaisesta 40 jää vaille päästötodistusta.
Minkälaiset eväät tämä sitten tarjoaa rosengårdilaisen tulevaisuuden rakentamiselle? Tilanne on mielenkiintoinen. Kaupunginosassa, jonka väestöstä siis kolmasosa on alaikäisiä koululaisia (joista miltei puolet jättää koulunsa kesken), työttömänä 20-64 vuotiaista (siis työvoimasta) on 62%. Kouluja käydään siis lähinnä vain polttamassa, ja töitten sijasta keskitytään värisemään kaduilla, tunneleissa ja leikkipuistoissa. Tästä johtuen rosengårdilaisten toimeentulon lähteeksi 80%:lla asukkaista muodostuukin toimeentulotuki – socialbidrag.
Rosengårdilaisia voidaan kuitenkin kutsua Malmön MaMu-kontekstissa täystyöllistetyksi väeksi, Herrgården:ssa (Rosengårdin osa) nimittäin tilanne on toinen. Siellä asuvasta, 96%:sti ulkomaalaistaustaisesta väestöstä 50% on alaikäisiä (määritelmällisesti: huollettavia). Alueen 4.914 asukkaasta kokonaiset 353 käy töissä – työttömyysprosentti on 85% työvoimasta ja sosiaalitukien varassa elää 96% asukkaista. 4 jäljelle jäävää prosenttia (jonka muodostava siis alueen 197 asukasta) lienevät varsin hyvin toimeentulevaa sakkia, jos kerran loput 4.717 saavat jokapäiväisen leipänsä muitten kukkarosta maksettuna. Tai sitten skandinaviassa varsin yleinen ja pitkälle viety sosiaalidemokraattinen tulojensiirtojärjestelmä käy jonkun, vielä varakkaamman kukkarolla – tiedä häntä. Hyvänä puolena on tietysti se, että potentiaalista massaa Ruotsissa raivoavan työvoimapulan paikkaamiseen löytyy omista nurkista – erillisiä rekrytointikioskeja Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan ei ruotsalaisen yrityselämän tarvitse enää kustantaa.
Kun kerran työ ja opiskelu eivät väestöä paljoakaan stressaa, on Malmö varmastikin varsin rauhallinen kauppala?
No ei ole. Vuonna 2007 Malmössä tuli ilmi 59.000 rikosta, siis 20.963 rikosta per 100.000 asukasta. Malmö on Ruotsin rikostilastoissa kolmantena, Upplands Väsbyn ja Tukholman jälkeen.

Lottovoittajan mielestä nyt on näytön paikka. Baltian maitten talouttakin nopeammin uppoavan RKP:n kannattaisi lähettää kohtalaisesti ruotsinkieltä taitava ja kansainväliseen vuorovaikutukseen orientoitunut Asteroidi sinikeltaiseen kansankotiin tekemään oma Deep Impactinsa. Hänellä kun kuulemma on taskunpohjalla se viisasten kivi, jolla klaanisotilas e.v.p., moraaliton huumekauppias, pikkutyttöjä vanhuksille naittava tai teinejä parvekkeilta heittelevä potentiaali muunnetaan yhteiskuntakelpoiseen muotoon.

Mainokset
  1. Ei kommentteja.
  1. No trackbacks yet.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: