Etusivu > Uutisia, Yhteiskunta > Kotouttamisteollisuuden työllistävä vaikutus

Kotouttamisteollisuuden työllistävä vaikutus

syyskuu 18, 2009 Jätä kommentti Go to comments

Suomeen ilmeisen hyvin kotoutunut ja toimeentulonsa bussinkuljettajana hankkiva, Aden Anshur pukee tietämättään sanoiksi sen, minkä Lottovoittaja on kotouttamisteollisuuden lobbareitten harjoittamasta maahanmuuttajien toiseuttamisesta todennut aiemminkin:
Olemme syyllisiä, jos teemme Suomessa töitä, koska silloin viemme suomalaisten työpaikat. Syyllisiä olemme myös silloin, kun olemme kotona, koska siinä tapauksessa elämämme suomalaisten verovaroilla.”

 

Kuva: MTV3

Lainaus on jollain areenalla jossain päin monikulttuuristamisprojektin auringonnousussa paistattelevaa Suomea käytävästä ja MTV3:n televisioimasta kiivasta maahanmuuttokeskustelusta. Toinen, pankin räjäyttävä, kommentti keskustelussa tulee Vantaan kaupunginvaltuutettu Juha Malmin suusta, jonka mielestä poliittisten päättäjien ensivastuulla ovat suomalaisten työpaikat ja tulevaisuus. ”Tätä vastuuta he eivät ole kantaneet. Eikö ensin pitäisi työllistää jo täällä olevat maahanmuuttajat ennen kuin otetaan uusia?”, erehtyi Malmi lausumaan.

Virallisen Suomen Virallisen Maahanmuuttokeskustelun ilmiöihin kuuluu, että kritiikkiä poliittista eliittiä ja sen aikaansaannoksia kohtaan sisältävän lausunnon jälkeen paikalla oleva kotouttamisteollisuuden edustaja hyppää kiihtyneenä pystyyn ja alkaa kiilto silmissään hokemaan Virallisen Suomen Virallisen Maahanmuuttopolitiikan taikasanaa: ”Rasisti, rasisti”. Tällä kertaa tuohon rooliin oli arvottu hankolainen maahanmuuttokoordinaattori Börje Mattsson (ylläolevassa kuvassa oikealla). Keppihevosena Mattsson, jonka toimeentulo siis on sidottu maahanmuuttoon ja maahanmuuttajien ongelmakentän perkaamiseen, käytti viime aikoina otsikoihin noussutta vanhustenhoitoa – kaikkihan tietävät, että julkisen sektorin harjoittama vanhustenhoito on rempallaan:
Suomen vanhustenhoito on rempallaan hoitohenkilöstöpulan vuoksi. Näyttää siltä, etteivät kaikki suomalaiset tykkää hoitaa tosiaan. Tälle alalle on pakko saada työvoimaa muualta. Eikö se ole ihan sama, mistä tai minkä väristä työvoimaa saamme? Eihän tällaisessa asiassa voi laittaa rasistisia rajoja.”.

Vanhus

Suurimmalle osalle kansaa lienee selvää, ettei vanhustenhoidon tila (kohta virallisestikin) 300.000 työtöntä kansalaista kannattelevassa Suomessa johdu henkilöstöpulasta, vaan rahan puutteesta. Tästäkin huolimatta suomalaiset poliitikot priorisoivat tärkeitä asioita, kuten kehitysmaitten kehitysprojekteja ja kotouttamisteollisuutta. Kotouttamisteollisuuden palveluksessa olevien onkin tärkeää saada kriittinen keskustelu aiheesta hiljennettyä alkuunsa, tehokkain tapa vielä toistaiseksi on syyttää kriittisen viestin tuojaa ja tämän viiteryhmää rasisteiksi. Taikaseinää tulee linnoittaa – muuten on olemassa riski siitä, että työttömien, sairaitten ja vanhojen kantasuomalaisten hyvinvoinnista kiinnostuneet tulevat ja sulkevat sen.

Myös eilisessä maahanmuuttokeskustelussa Börjen viesti kävi selväksi yksinkertaisemmallekin vastaanottajalle: ”Me tarvitsemme maahanmuuttajia, jotta opimme uusia kulttuureita ja jotta oppisimme jotain myös itsestämme.

Börje unohti kuitenkin mainita, että viime keväisen Hangon vastaanottokeskushankkeen kaatumisen (tai ainakin viivästymisen) seurauksena Börje tarvitsee edustamalleen kotouttamisteollisuudelle toimintaedellytyksiä. Tuolloinhan Uudenmaan TE-keskus ja Börje lupasivat hankolaisille huomattavaa lisätienestiä vastaanottokeskuksen muodossa (Lainaus: Etelän Sanomat):

Vastaanottokeskukselle suunnitellut tilat vuokrattaisiin ja kustannuksista vastaisi valtio. Mattssonin mukaan keskus ei rasita kunnan taloutta lainkaan, vaan jopa päinvastoin. Valtio vastaa kokonaisuudessaan vastaanottokeskuksessa väliaikaisesti asuvien toimeentulotuesta, kunnes heille myönnetään turvapaikka tai oleskelulupa, sekä keskuksen käyttömenoista yleisesti vahvistettujen taksojen mukaisesti.
…..
Vastaanottokeskuksen toimintaan tarvittaisiin 10-15 työntekijää kolmivuorotyöhön ja sen perustaminen olisi Mattssonin ja Tiirikaisen mukaan monella tavalla piristysruiske Hangon kaupungille.
-Ja mahdolliset 150 uutta asukasta toisivat kaupunkiin myös lisää tuloja, Mattsson sanoo. Yhtenä edellytyksenä tälle on kuitenkin se, että heidät saadaan työllistettyä
.”

Myös TE-keskuksen Arja Tiilikainen maalasi hankolaisille ruusuista kuvaa vastaanottokeskuksen vaikutuksista satamakaupungin arkeen (Etelä Uusimaan artikkeli keskustelutilaisuudesta, jossa hankolaisille tarjottiin ”tietoa” suunnitelmasta:
Puheenvuoroja käytettiin jatkuvasti, sekä pyydettyjä että otettuja. Yleisö halusi tietää mm. mitä hyötyä pakolaiskeskuksesta olisi Hangolle, kuinka kauan tulijat viipyisivät vastaanottokeskuksessa, sijoitettaisiinko heidät sen jälkeen Hankoon vai mitä tapahtuisi, jne.
…..
TE-keskuksen Arja Tiilikainen pyrki vastaamaan. Hän sanoi, että se hyöty, jonka kunta saisi, olisi 12-15 työpaikkaa, jotka syntyisivät keskuksen pyörittämisestä ja sen lisäksi pakolaiset käyttävät kaupungin kaupoissa heille maksetut toimeentulotuet. Ne ovat hieman pienemmät kuin suomalaisille maksetut, koska pakolaiset majoitetaan ilmaiseksi. Naimaton aikuinen saa noin 375 euroa kuussa, avioituneet ja lapset hivenen vähemmän.
Valtio maksaa pakolaisista aiheutuneet kulut ja maksut ovat tietenkin peräisin valtiolta, verovaroista. Mutta ne ovat peräisin verovaroista, riippumatta siitä, mihin pakolaiset sijoitetaan.
TE-keskus hoitaa pakolaisten terveyspalvelut ostamalla ne yksityisiltä. Ne eivät siis rasita kunnallista terveydenhoitoa.”

(Kaneetti: Lottovoittaja on myös vapaaehtoinen haettaessa kansalaisia, jotka  ovat halukkaita vaihtamaan hyödyntämänsä kunnalliset terveydenhuoltopalvelut yksityisiin mutta edelleen veronmaksajien kustantamiin palveluihin.)

Kuitenkaan hankolaiset – jotka ovat jo 1990-luvulta asti ottaneet vastaan oman osansa kiintiöpakolaisista mukisematta – eivät ostaneet lupauksia. Ilmeisesti heillä on varsin realistinen kuva kotouttamisteollisuuslaitosten todellisesta vaikutuksesta kuntatalouteen, päätellen kaupunginhallituksen lausunnosta:

Perusturvaviraston nykyiset resurssit ja palvelut on mitoitettu Hangon kaupungin asukkaille, joten pal velujen myynti on hyvin rajallista ja tämän takia vastaanottokeskuksen resursointi tulee olla riittävä.
Sivistystoimi ilmoittaa, että Hanko on jo 1990-luvun alusta asti ottanut kiintiöpakolaisia kaupunkiin ja ainoana Länsi-Uudenmaan kuntana Hanko on tehnyt sen suunnitelmallises ti, ottamalla uuden ryhmän joka kolmas vuosi. Kannatamme tämän toiminnan jatkamista tarkoin harkittuna toimenpiteenä. Seuraavan ryhmän tuloaika olisi vuonna 2010.
Pakolaiskeskus, johon sijoitettaisiin n.150 pakolaista, on ongelmallisempi.Viimeisten parin vuoden kokemukset Länsi-Uudenmaan maahanmuuttajatoimiston toiminnasta ovat osoittaneet, että Hangon on itse hoidettava koulun käyntiin liittyvät asiat, jos kaupunkiin tulee maahanmuuttajia.

Hanko joutuu järjestämään koulunkäyntimahdollisuuden kaikille kouluikäisille, joita voi olla n. 40-50, jos koko pakolaismäärä on arvioidun kokoinen. Valtio maksaa ensimmäisen vuoden ajalta korvauksen koulutusmenoista mutta nykyiset oleskeluajat pakolaiskeskuksessa ovat pidempiä ja silloin toista vuotta Hangossa olevat oppilaat on sijoitettava tavallisiin luokkiin. Oppilaat mahtuvat kyllä luokkiin mutta heidän puutteellinen koulukielen osaamisensa aiheuttaa melkoi sen määrän lisätyötä, josta suuri osa tapahtuu kaupungin kustannuksella. Kun samaan aikaan koulutoimen menoja on karsittava, saatetaan joutua tilanteeseen, jossa mamu-opetus aiheuttaa menoleikkauksia muuhun opetukseen.
Toinen hankaluus on, että pakolaiskeskukseen sijoitetut oppilaat tulevat ja lähtevät keskuksesta eri aikoina. Pakolaisopetusta varten perustetaan valmistava luokka, jonka oppilaat vaihtuvat jatkuvasti. Luokasta tulee osalle oppilaista läpikulkupaikka, osa on siellä koko vuoden. Pätevän opettajan saaminen tällaiseen luokkaan voi olla vaikeaa ja se teettää lisätöitä koulun muulle henkilöstölle.”

En tiedä, mitä mieltä Börje on Hangon kaupunginvaltuustosta tai sen hallituksesta, mutta jos siis Vantaan kaupunginvaltuutettu Malmi on Börjen mielestä rasisti, on Börje Lottovoittajan mielestä toiseuttaja.

Alla lainaus Metallityöväen Liiton jäsenlehden artikkelista. Lue se ajatuksella.

Varje samhälle mår bra av att berikas med invandrare, anser Börje Mattsson som är invandrarkoordinator för de västnyländska städerna Raseborg och Hangö.  Börje Mattsson säger att han ingenting gör för invandrarna men nog mycket med dem.
– Om de frågar mig så svarar jag med ett ”gå till socialbyrån, hälsovårdscentralen eller arbetskraftsbyrån”. Min uppgift är med andra ord att se till att de hittar rätt. Och det säger jag genast då de kommit till Finland, framhåller Mattsson.
Han understryker att invandrarna inte ska vänja sig vid att vara en särskild grupp.
– Meningen är att de istället ska integreras i det finländska samhället. Och den integreringen underlättas av att det finns rådgivning och vägledning.
I städerna Raseborg och Hangö finns cirka 1 500 personer med invandrarbakgrund.
– Man måste hålla i minnet att så fort invandrarna fått finsk medborgarskap försvinner de ur statistiken. Men jag bryr mig om den oberoende av om de kommit för fem eller femtio år sedan. Vår linje är att behandla dem hela tiden, konstaterar Mattsson.

 

Mainokset
  1. Juntti
    syyskuu 18, 2009 22:57

    Mitäs tuossa ruottinkielen osiossa sanotaan? Kun ei juntti vhm osaa

    • Lottovoittaja
      syyskuu 21, 2009 01:03

      Tiivistettynä Mattssonin ajatus, ainakin minun korvaani, kuulostaa seuraavalta:
      ”Mulle on annettu homma et nää maahanmuuttajat pitää kotouttaa. Se tarkottaa, että pitää kuulostaa siltä, niinku totuttais ne suomalaiseen elämänmenoon. Mutta sitten kun ne on kotoutettu, mulla loppuu hommat. Mä sanonkin, että mä kotoutan ne, mutta mä oon täällä niitä varten jatkossakii. Siis niinku ne olis muka osa suomalaista yhteiskuntaa, mut ei kuitenkaa. Että mua tarvittais. Kyl mä tiedän miten se on menny niitten maahanmuuttajien kanssa, kauheesti maksaa vaan. Mut mä sanon kaikille, et se on rikkaus et niitä tulee. Mä sanon, et niitä tarvitaan. Et me ollaan jotenkin köyhiä ilman niitä. Silleen mulla riittää hommia jatkossa…”

  2. syyskuu 19, 2009 00:45

    Hieno merkintä.

    Tuo Mattsson on oma lukunsa. On Tarjuskan kanssa hyvä kaveri, ollut mm. tekemässä vallankumousta entisessä xxxssä (nykyään aivan paskana oleva maa kaikin tavoin) ja vallankumous Afrikassa onnistui tunnetuin seurauksin. Sairaus- lukutaidottomuus yms. luvut ovat nyt sitten aivan hirvittäviä.

    Mattssonin ottama kuva afrikkalaisen karjun kyrvästä Tarjan naaman edessä on jossain blogini kätkäöissä.

    Paras kuva Tasavallan Presidentistä, mitä on koskaan otettu.

    Olen aina vain vakuuttuneempi, että Suomessa tehdään samanlainen vallankumous kuin xxxx:ssä.

    Ajat muuttuvat.

    • Lottovoittaja
      syyskuu 21, 2009 01:09

      Muistelinkin, että nimi oli tuttu jostain. Eikös kyseessä ole Tansania, johon suomalaiset veronmaksajat lahjoittivat aikoinaan n.100 miljoonaa markkaa sulaa rahaa kehitysyhteistyön nimissä perustettavaan traktoritehtaaseen? Siis siihen, joka tuotti parhaimmillaan kolme (3) traktoria päivässä ja joka lopetettiin projektiin suunnattujen The Kehitysyhteistyövarojen ehdyttyä, kun ei tansanialaisilla ollut rahaa edes juomaveteen – saatikka laadukkaisiin valmetteihin, polttoaineeseen ja varaosiin?

  1. No trackbacks yet.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: