Arkisto

Posts Tagged ‘monikulttuuri’

Maahanmuuttopolitiikan hedelmät

maaliskuu 11, 2011 Jätä kommentti

Pitsojen paistaminen ei ollut missään vaiheessa osoittautunut kovin kannattavaksi liiketoiminnaksi, ja lopulta nykyinen omistaja kyllästyi koko touhuun ja halusi riippakivestään eroon.

 

Yksi syytetyistä oli pitserian omistajalle kiitollisuudenvelassa, minkä hän halusi korvata auttamalla [murhapoltossa].

 

Toinen pitserian omistajaveljeksiä tuhopoltossa auttaneista miehistä oli saanut aiemmin käännytyspäätöksen Suomesta. Pitserian omistaja oli kuitenkin luvannut auttaa tätä jäämään maahan ilmeisesti avioliiton kautta.

 

Puolustuksen mukaan tuhopolttajilla ei ollut käsitystä tuhopolton vaaroista tai siitä, että palo näkyisi ulospäin tai miten palonesteet käyttäytyvät. Palo oli muun muassa yritetty piilottaa ulkopuolisilta laittamalla pitserian ikkunoihin etukäteen mustia jätesäkkejä.

Lähde:
Tampereella pitseria Julietin murhapolton oikeudenkäyntiä koskevat artikkelit Iltalehdessä

Lottovoittajan siniviherpunaista ja yltiösuvaitsevaa linjaa noudatteleva kysymys kuuluukin:
Tulisiko Kotouttamisteollisuuden satsata lisää (veronmaksajien) varoja kotouttamiskoulutuksen palavia nesteitä ja niitten ominaisuuksia käsittelevään osioon?

——————————————————–

Sivuhuomio:

Maahanmuuttajien yritystoiminta on vilkastunut Suomessa merkittävästi 2000-luvulla. Tähän vaikuttavat tutkijoiden mukaan muun muassa maahanmuuttajaryhmissä elävä vahva yrittäjyyden perinne ja matalampi riskinottokynnys kuin kantaväestöllä.

Lähde: Tilastokeskus – Maahanmuuttajat ovat erilaisia yrittäjinä

 

Jep, jep…

Helsinki Shooting Club 24/7

helmikuu 22, 2011 Jätä kommentti

Suomen, jossa harjoitettava maahanmuuttopolitiikka ja kotouttamistoimenpiteet niistä vastaavan maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin mukaan ovat rikkaus ja sellaisina uusintavat yhteiskuntaa positiivisella tavalla, poliisi on huolissaan rikollisten katujengien rantautumisesta pääkaupunkiseudun lähiöihin.

Nämä Ruotsista ja Tanskasta tutut poikakerhot ovat uutisen mukaan tutkiskelleet markkinoita toimintansa laajentamiseksi m.m. Helsingin lähiöihin – näissä kun riittää nykyisellään Työperäistä Voimavaraa (”Katujengien jäsenet ovat perinteisesti ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajanuoria, jotka eivät ole sopeutuneet pohjoismaiseen yhteiskuntaan”) rekrytoitavaksi ilman suurempia koulutus- tai kotoutusponnisteluja. Ajatelkaa; jatkossa mikä tahansa aamu Vuosaaressa voi olla kuin heräisi Bruce Willisin tähdittämään toimintaelokuvaan. Aamukahvit alle, kevlaria päälle ja K-markettiin.

Tunnustakaamme yhdessä valtionjohdon kanssa yhteinen uskomme: 
Kansainvaellsosiaalinhumanitäärinen maahanmuutto islamilaisen maailman perserei’istä on suomalaisille rikkaus.

Normipäivä ruotsalaislähiössä

——————————————

Alla mielenkiintoisia näkemyksiä maltillisesta Egyptistä:

——————————————

Tässä vielä ”loppukevennykseksi” video menetetystä Ruotsista parin vuoden takaa:

Ruotsalaista valistusta

joulukuu 23, 2010 Jätä kommentti

Lottovoittaja törmäsi uutiseen, jonka mukaan Ruotsissa, tuossa monimuotoisen kulttuurikimaran ja toisaalta sinisilmäisten skandinaavien täplittämässä kansankodissa, tehdään historiaa.

 RFSU ja UR ovat yhteistyössä teettäneet nuorille suunnatun seksivalistusfilmin joka Ruotsissa on ensimmäinen laatuaan 25 vuoteen. Eikä tässä vielä kaikki – halutunlaisen lopputuloksen varmistamiseksi elokuva on toteutettu animaatiotekniikalla eli suomeksi piirtämällä. Elokuvan TV ensi-ilta on SVT:llä vasta tammikuun 17. päivä, mutta promokuvat kertonevat filkasta (ja Ruotsista) kaiken kertomisen arvoisen.

Antoisaa Joulua 🙂

Quo vadis Suomi?

joulukuu 17, 2010 Jätä kommentti

 

Ruotsalainen, uupunut perheenisä

 

Juuri nyt, vaikkakin monikurjistumisen mukanaan tuomat hedelmät voi poimia pelkän laivamatkan päässä Helsingistä (tarkkaan ottaen Drottninggatanin ja Bryggargatanin kulmauksesta Tukholmassa), kannattaa seurata silmä kovana ja korva tarkkana kaikkea mitä Itämeren itärannalla touhutaan.

Aloitetaanpa lainsäädännöstä.

Hallitus ottaa viharikoksiin tiukan kannan, kerrotaan epätoivoista kamppailua vaihtoehtoisia nettijulkaisuja vastaan käyvän valtakunnallisen propagandapamfletin nettiversiossa.
Tampereen rasistisen murhapolton jälkeisessä, vallitsevan todellisuuden aiheuttamassa, painajaisessa housuunsa paskova demlalainen vasemmistolaistototalitaristieliitti on tuomassa pikapikaa eduskunnan käsittelyyn lakiesityksen, joka läpi mennessään kriminalisoi kaikenlaisen kritiikin mitä tahansa ”kansanryhmäksi” katsottavaa joukkiota kohtaan – riippumatta kansanryhmän edustajien edesottamuksista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa aletaan harjoittaa yksityisten kansalaisten mielipidekontrollia Ellilää, Halla-ahoa ja Hirvisaarta laajemmassa mittakaavassa.

Ruotsissa valtamedia on pakotettu jo vuosia sitten harjoittamaan vastaavaa katalysointia; alaikäisiä raiskaava ja henkihieveriin pahoinpitelevä Salah Fadi Samir Mahdi El-Kaissi Ramadhan on ”nuorukainen”, joukkoraiskaava arabilauma on ”miesjoukko”, teini-ikäisen tyttärensä parvekkeelta paiskaava kurdiperheen isä veljineen on ”mies lähisukulaisineen” ja satojen ihmisten joukkomurhaa yrittänyt irakilainen on ”itsemurhapommittajaksi ajautunut anopinunelma”.

Suomessa tämä, EU-lainsäädännösta pontimensa hakeva, poliittisen korrektiuden vaatimus ollaan kirjaamassa lakiin niin, että mikä tahansa negatiivisen suhtautumisen ilmaus ketä tahansa vähemmistöryhmään kuuluvaa kohtaan voidaan tulkita koko ryhmää koskevaksi vihanilmaukseksi – vaikka kyseessä olisi yksityisen ihmisen sanoiksi pukema yksityinen mielipide. Tämäkin, lain tultua voimaan, luokitellaan viharikokseksi, josta tulevaisuuden Suomessa rangaistaan ankarasti. Seuraava etappi lienee yhteiskuntakriittisten, kahden ihmisen julkisella paikalla (raitiovaunu, bussi, Hakaniemen tori tai Suomenlinnan kalliot) käymien keskustelujen ulottaminen sanktioitavien viharikosten piiriin.

Suomalaisten, jotka muutenkin ovat hiljaista väkeä, kannattaa siis opetella pitämään vähätkin mölyt mahassaan – aivan kuten 100 vuotta sitten vieraan vallan aikana.

Lainsäädännöstä päästäänkin näppärästi siirtymään lainvalvontaan ja sitä harjoittavaan yhteiskunnalliseen elimeen, poliisiviranomaiseen. Aamulehdessä 1.12.2010 julkaistu uutinen kertookin kaiken kertomisen arvoisen.

Itse uutista ei enää Aamulehden uudistuneesta nettiversiosta löydy, mutta Google ei unohda mitään. Aiheesta voisi demokraattisessa tasavallassa kuvitella nousevan melkoinen häly, mutta kovin hiljaista on Suomessa pidellyt – etenkin sodoma-konsernin kontrolloimassa mediassa:

Oikeusoppineet kritisoivat voimakkaasti poliisille esitettävää havaintotietojen keruujärjestelmää.

– Tämähän alkaa lähennellä Itä-Saksan Stasin urkkijarekisteriä, sivaltaa oikeusinformatiikan professori Rauno Korhonen Lapin yliopistosta.

Alma Median sanomalehdet kertoivat viikonvaihteessa eduskunnassa käsiteltävästä lakiesityksestä, joka antaisi poliisille oikeuden panna kenen tahansa henkilötiedot valtakunnalliseen rekisteriin pelkän yksittäisen poliisimiehen epäilysten perusteella. Määräaikainen rekisterimerkintä voitaisiin tehdä, jos poliisilla olisi perusteltu epäily siitä, että henkilö liittyy rikolliseen toimintaan olosuhteiden, uhkailujen tai muun käyttäytymisen perusteella. Poliisi saisi esimerkiksi kirjata ylös aamuyöllä kaupungilla kulkevan henkilön tiedot, jos hän kantaa mukanaan arvokkaita työkaluja joita voi epäillä varastetuiksi.

Oikeusoppineita lakiesitys tyrmistyttää.
Oikeustieteen lisensiaatti Mikael Koillinen Turun yliopistosta katsoo, että esitys vaarantaisi ainakin yksityisyyden ja henkilötietojen suojan. Ne ovat perustuslain suojaamia perusoikeuksia. Koillinen pelkää rekisterin perustamisen johtavan edelleen siihen, että tietoja ryhdytään myöhemmin käyttämään uusiin tarkoituksiin.

Poliisi yritti toimia näin viimeksi biometristen passien sormenjälkirekisterin kohdalla.
– Seuraava askel on aina pienempi kuin ensimmäinen, Koillinen sanoo.

Poliisin toimivaltuuksia on laajennettu voimakkaasti jo vuosien ajan. Harvalla asiantuntijalla on enää hyvää käsitystä kokonaistilanteesta.

Uutinen ei tosin vielä kerro saako poliisi jatkossa kirjata myös palavasta, etnisestä tamperelaisravintolasta juoksevien, mustapukuisten rasistien tiedot rekisteriinsä. Eikä sitä, saako nämä tiedot luovuttaa sosiaalidemokraattiselle kansanedustajalle –  tai vaikkapa 7-päivää lehden toimittajalle, toki pientä korvausta vastaan.

Niin tai näin, lakihankkeitten läpimeno näyttää yhtä vääjäämättömältä, kuin holtittoman maahanmuuton ”rikastava” vaikutuskin. Aivan yhtä vääjäämättömästi ”viharikoslakialoitteen” läpimeno tulee johtamaan kriitikoitten painumiseen maan alle, jossa tukahdutettu katkeruus lannoittaa entistä radikaalimpia ajatuksia.

Tosiasia on, että ihmisten käyttäytymistä voi lainsäädännöllä ohjata, mutta mielipiteitä tai ajatuksia ei voi lainsäädännöllä kahlita.

Tosiasiat eivät vain tunnu paljoa nyky-Suomessa valtaa pitäviä kiinnostavan – siitäkin huolimatta, että jopa proteus anguinus tietää ”poliittisen korrektiuden” olevan synonyymi ”yhteiskunnalliselle itsepetokselle”.

—————————–

Loppuun pieni kuvavisa:

Alla on lähihistoriallinen kuva nykyisestä EU-maasta. Milloin kuva on otettu ja keitä se esittää?

Viharikoksesta pikkuvirheeksi

marraskuu 27, 2010 1 kommentti

Tampereen alkuviikon Kebabcaust eli rasistinen murhapoltto’, on kovaa vauhtia osoittautumassa ravintoloitsijan itsensä suorittamaksi tai järjestämäksi ’tihutyöksi’. Samaan tahtiin tapahtumien todellisen laidan selvenemisen kanssa, on tapahtunutta vähättelev.. käsittelevät uutiset valtamedioissa siirretty tärkeämpien uutisten tieltä sisäsivujen hukkapalstojen reunoille.

Näinhän se menee; kun todellisuus ei vastaakaan kansaa kyräilevien virkapoliitikkojen, sen paremmin kuin näitten sylikoirana rapsuteltavien toimittajienkaan, oletettujen rasistien lietsoman oletetun vihan täyttämää maailmankuvaa, on tapahtumien uutisarvo nollassa. Kiljusen ja sen toisen, minä- ja maailmankuvaltaan yhtä vääristyneen demarin, lausunnot eivät satunnaisia kolumnisteja lukuunottamatta paljoa otsikoita kirvoita.

Läheisensä, kotinsa tai kenties mielenrauhansa menettäneiden Tamperelaisten kohtalot eivät tunnu journalisteja myöskään kiinnostavan – awwojohtaja Halonen niin ikään on epäilyttävän hiljaa. Uskon, että jos tilanne olisi vähänkään Lipposkan märän päiväunen näköinen, lööpit näyttäisivät erilaisilta.

Noh, uutisointia tai ei: nyt poliisi tutkii, syyttäjä syyttää ja tuomioistuin tuomitsee tekijät mikäli siihen on perusteet. Alla kuitenkin Lipposen Puavon tohtoriseukon julistama etukäteistuomio mustapukuisille suomalaisille ihan vain muistutuksena siitä, minkälaisella katsomuksella ja harkintakyvyllä varustetut parlamentaarikot Suomi-laivaa ohjailevat:

Suomen Varsinaishallituksesta, huva paeva.

kesäkuu 20, 2010 Jätä kommentti

Yrjöperskeles kirjoittaa ansiokkaasti uutisesta, joka Lottovoittajalta on jäänyt kaikessa mediamyllerryksessä huomioimatta.

Kyse on Suomen Virallisen Maahanmuuttajan, Umayya Abu-Hannan kavereineen perustamasta päiväkerhosta, Siirtolaisparlamentti Ry:stä. Lukekaa ihmeessä Ykän kirjoitus.

Lottovoittaja ei ymmärrä. Varjoparlamentille (vai kutsuttaisiinko sitä suoraan ”Terijoen hallitukseksi”) ei Suomessa pitäisi olla tarvetta. Abu-Hanna on tervemennyt eduskuntaan jos hänestä tuntuu siltä, että asioita pitäisi valtiotasolla muuttaa vieläkin maahanmuuttajalähtöisemmiksi.

Tosiasiassa kyse lienee siitä, että suomalaisten maksamilla aburahoilla samoja suomalaisia henkisesti jo vuosikymmeniä kurmoottaneet tahot ovat vihdoin ymmärtäneet, kuinka vieraskoreaa sakkia täällä asuu. Ja että jämerästi suojavärin takaa mesoamalla tosiaankin kaiken saa, minkä tajuaa pyytää. Saatikka sitten tuplasuojavärin; sen,  jossa joka toinen raita on vedetty Vihreällä.

Yhdistysrekisteröintiä vuodelta 1939

 

On myöskin turha kuvitella, etteikö kyseinen Ry saisi valtamediassa vähintäänkin virallisen tahon kohtelua: puheenjohtajaa haastatellaan, jonka jälkeen ruutuun tai sivuille raahataan sopiva dosentti kertomaan suomalaisille, mitä veronmaksajat tällä kertaa tekevät väärin. Sitten vain lainmuutoksia rustaamaan, jottei Parempaa Väkeä niin ketuttaisi täällä kylmässä, pimeässä, tylsässä ja muutenkin vittumaisessa rassistien maassa.

Toisaalta voi myös olla, että kotouttaminen Suomessa ei todellakaan toimi toivotulla tavalla. Esimerkiksi Abu-Hannalle (takana 30 vuotta oleskelua Suomessa) kavereineen tuntuu olevan epäselvää se, kuinka edustuksellinen demokratia täällä ankeassa Pohjolassa toimii ja mitkä ovat pohjoismaisten demokratioitten yhteisesti hyväksytyt poliittisen vaikuttamisen työkalut.

Niin tai näin, Lottovoittaja on sitä mieltä, että mikäli suunnistusvirhe aikoinaan oli noinkin suuri ja elo täällä vaivalloista, kannattaa palata lähtöruutuun. Suurin osa oikeasti veroja maksavasta kansanosasta kustantanee ilomielin erioikeuksien vinkujille yhdensuuntaisen lipun kotiin.

Väistämisvelvollisuus

joulukuu 7, 2009 Jätä kommentti

Lottovoittajaa huomattavasti paljon paremmin politiikan saralla menestyneet, usein punavihreät ja/tai naispoliitikot tapaavat sanoa, että Suomen monikurjist… kulttuuristuminen on väistämätöntä. Että ensimmäisenä silmille hyppäävien otsikoitten takaa kantakansalaisen tulisi löytää se Hyvin Aikomuksin päällystetty tie, joka johdattaa arkiseen murehtimiseen ja henkiseen rajoittuneisuuteen taipuvaisen hallintoalamaisen Suuremman Wiisauden Lähteelle, ja ettei pikkuvikojen pidä antaa hämärtää kuvaa kokonaisuuden auvoisuudesta.

Wiisaammat Ihmiset tietävät myös, että kansa on usein, paitsi Wiisaampia tyhmempää, myös muutosvastaisempaa. Tavallisen Tallaajan on joskus vaikeaa ymmärtää, kuinka muutos pelkän muutoksen vuoksi parantaa tämän elämänlaatua – ja parempaanhan päin Wiisaammat haluavat Taviksen johdattaa? 

Nuorena mattien ja maijojen kanssa kouluja käydessään Taviksen annettiin ympäristö- ja yhteiskuntaopin tunneilla ymmärtää, että hamassa tulevaisuudessa, hyvin käytyjen koulujen jälkeen ja työnsarkaan kiinni päästyä, hänen palkastaan viedään kymmenykset Yhteisen Hyvän Kassaan – kansalaisten keskenään tekemällä sopimuksella on asetettu, että rahat kerätään pienistä puroista ja jaetaan sitä kautta yhteiskunnallisen infrastruktuurin pyörittäjille niin, ettei kansalaisen tarvitse joka paikkaan mennä käteistä rahaa mukanaan palveluita tarvitessaan. Tästä kassasta Tavikselle, tämän vanhemmille, puolisolle ja lapsille kustannettaisiin myös sadepäivän sattuessa sateensuojia tilanteen mukaan; samoin eläkerahastoa kartutettaisiin koko työuran ajan niin, että olisi sitten kultakellon saatua mahdollisuus katsella ajan kulua sisätiloissa ja lämpimässä. Niinpä Tavis onkin maksanut kymmenyksensä kuuliaisesti, Wiisaampien sanojen tahtiin nyökytellen.

Elämä kulki eteenpäin, maailma muuttui ja mattien ja maijojen lisäksi katukuvassa alkoi näkyä sellaista sakkia, jota oli siihen asti nähty vain elokuvissa ja ruotsinlaivalla. Myös tällaiseen, arkipäivän monikulttuurisuuteen Tavis suhtautui avoimin mielin; oli mukavaa vaihtelua arkeen käydä naapurin kiinalaisessa ravintolassa keskiviikkolounaalla työkavereitten kanssa. Viikonloppuisin tavaksi muodostui hakea pizza izmirin ravintolasta. Sitä paitsi izmir on fiksu kaveri ja kova puhumaan asiasta kuin asiasta ihan eurooppalaisella kielellä. Kulttuurien kirjo ja niitten erilaisuus sai konkreettisen muodon: siinä missä kiinalaiset ovat Taviksen mielestä kohteliaita mutta pidättyväisiä, Turkkilaiset ovat ulospäin suuntautuneita ja tuttavallisia. Näin Tavis stereotypioi etnisiä naapureitaan.

Aikaa kului ja maailma tuli, paitsi internetin, myös pakolaisvirtojen myötä entistä lähemmäs Taviksen arkea. Lähikaupan kassajono muodostui enenevässä määrin habitukseltaan mustakaapua muistuttavista lähimmäisistä, joukkoliikenneasemien seiniä tukivat pystyyn istuvien alkoholistien sijasta niihin nojaileva Nuoriso ja ison osan Virallisen Median uutistarjonnasta muodostivat artikkelit, jotka pureutuivat maahanmuuttajien kohtaamiin, mutta kantaväestön aiheuttamiin ongelmiin. Uutisista Tavis ei ymmärtänyt juurikaan muuta, kuin että ongelmat olivat järisyttäviä ja rahaa niitten poistamiseen tarvittaisiin roppakaupalla lisää. Ja että hänen velvollisuutensa olisi ne rahat jostain kaivaa.

Pikkuhiljaa Virallisia Kanavia katsellessaan ja kuunnellessaan, Ison Kylän Lehteä lukiessaan ja omia tuntoja peilatessaan Tavis huomasi, että joko hän on ymmärtänyt jotain väärin, tai sitten yhteiskunnan tavassa priorisoida asioita oli jotain pahasti vialla. Yht´äkkiä nimittäin otsikoissa seisoi, että Yhteisen Hyvän Kassa on huvennut tyhjiin eivätkä rahat riitä enää juuri mihinkään muuhun, kuin pääkaupungin keskustan hotellikiinteistöjen saneeraamiseen ja vuokraamiseen maahantulevien ulkomaalaisten asuinpaikaksi. Toisaalta, siihen tarkoitukseenhan hotellit alunperinkin on rakennettu – ennen vanhaan oli vain sellainen tapa, että asukkaat maksoivat hotellin pitäjälle korvausta asumisesta. Tänään on toisinpäin.

Samalla Taviksen lasten käymä lähikoulu suljetaan ja nuoriso lähetetään Keskuskompleksiin luokalle, joka muodostuu 37 oppilaasta ( jotka edustavat 8 eri kansallisuutta klaanijakoineen ja kolmea eri uskontokuntaa variaatioineen), viidestä erityisavustajasta ja kolmesta tulkista ja  jossa viidennen vuosikurssin oppilaista 24% puhuu äidinkielenään Suomea.

Rahapulan vuoksi myös Taviksen puoliso saneerataan ulos hoitoalan työpaikastaan – ironista on se, että viimeisen työpäivän ohjelma muodostuu monikulttuuristamiskonsultin pitämästä luennosta: ”Monikulttuurisuus työpaikalla on voimavara ja kilpailutekijä”. Irtisanotuista työntekijöistä yksikään ei edusta mitään etnistä vähemmistöä, jollei nyt turkulaisuutta sellaiseksi lasketa. Viimeistä kertaa pois lähtiessä työpaikan käytävällä vastaan tulee multitalentti uusrekryytti työhöntulo-opastuksessa. Taviksen puoliso pidättelee kyyneleitään kotiin asti. Puolisostaan huolestunut Tavis itse sairastuu kausi-influenssaan ja hakeutuu paikalliselle terveysasemalle. Jonotettuaan tunnin ja rapiat ilmoittautumistiskille, häntä ohjeistetaan hakeutumaan yksityiselle terveysasemalle, mikäli apua pitäisi vielä saman päivän aikana saada. Kello on 10 aamupäivällä ja odotustilan täyttää monimuotoinen puheensorina – Tavis tuntee itsensä Baabelin kalaksi.

Taviksen kokemuksista johtuen se, että hän jonottaa asuntoa, työpaikkaa tai lääkärin vastaanottoaikaa jonon hännillä, Tarpeellisempien Ihmisten takana, suorastaan vituttaa häntä. Tavis on hoitanut asiansa aina annetun ohjeistuksen mukaisesti, kuitenkaan mikään ei toimi niin kuin oli Wiisaampien taholta kerrottu. Kun asia on kalvanut Tavista niin kauan, että tämä aktivoituu pukemaan huolensa sanoiksi tai – herra paratkoon – ilmaisemaan mielipiteensä äänestämällä, sanotaan nyt vaikka PerSuja,  tälle annetaan uudelleenohjelmoint… -koulutusta:

Tavikselle kerrotaan, että hän on ennakkoluulojensa orja. Ennakkoluuloistaan johtuen Tavis ei ymmärrä miksi se, että Taviksen lapset joutuvat kouluun jossa oppimista ei tapahdu vaan resurssit käytetään Parempien Nuorten kielellisten ja kulttuurillisten oikeuksien toteutumisen varmistamiseen, kokenut ja koulutettu puoliso heitetään 11 vuoden työuran päätteeksi ulos työpaikastaan Paremman Väen työllistymisen varmistamiseksi, ja että Tavis itse käännytetään terveysaseman ovelta ulos, on itse asiassa ”Voimavara ja kilpailutekijä”. Kulttuurillisen ja geneettisen sisäsiittoisuutensa rampauttamana hän ei myöskään suostu ymmärtämään, kuinka hänen ja hänen läheistensä kurjistuminen johtaisi hänet ja perheensä Ymmärryksen ja Hyvyyden Korkeimmalle Tasolle. Siksi hän kirjoittaa tuntonsa blogiin ja antaa äänensä PerSuille, Sverigedemokraateille tai Minareettien Kieltäjille.

Wiisaammat ovat kuitenkin omaksuneet vanhan kirkon menetelmät ja sovittaneet ne omaan agendaansa: Taviksesta saadaan nöyrä uskovainen syyllistämällä  hänet omista mielipiteistään, ajatuksistaan ja tunteistaan. Syyllistäminen ja itsehäpeän synnyttäminen ovat ensimmäinen aste. Jolleivät ensimmäisen nämä tehoa, käyttöön otetaan toinen ja kolmas aste; oikeudenkäynti ja vankeustuomio (kivitys- tai roviollapolttamistuomiot eivät vielä ole mahdollisia).

Tästäkin huolimatta Tavis on sitä mieltä, että monikurjistuminen ei ole väistämätöntä; hänen mielestään alkuväestöllä on asiassa väistämisvelvollisuus.

——————————————————

Jk. Tavis käy edelleen keskiviikkolounailla kiinalaisessa, hakee pizzansa Izmiriltä ja hämmästelee tämän kanssa konsensuksessa yhteiskunnan outoa tilaa. Kornia, eikö totta?