Arkisto

Posts Tagged ‘oikeus ja kohtuus’

Luonnontiedettä ja suomalaista oikeudenmukaisuutta

Touko 17, 2011 Jätä kommentti

Aloitetaan otsikon järjestyksestä poiketen suomalaisella oikeudenmukaisuudella:
Klikkaa linkkiä

———————————————————-

Lopuksi luonnontieteellinen osuus:

Heinäsirkat (Caelifera) ovat yleensä kasveja syöviä hyönteisiä, joilla on pitkät takajalat. Voimakkaiden takajalkojensa avulla heinäsirkat pystyvät tekemään pitkiä hyppyjä. Koiraat  sirittävät hankaamalla takajalkojaan siivenreunoihin.

Heinäsirkat elävät miltei kaikkialla maailmassa lukuun ottamatta kylmimpiä napaseutuja. Heinäsirkat suosivat paikkoja, joissa niillä on paljon syötävää, kuten niittyjä ja metsiä. Jotkut heinäsirkkalajit syövät vain tietyntyyppisiä kasveja, toiset lajeista ovat kaikkiruokaisia.

Heinäsirkkoihin lukeutuvista kulkusirkoista muodostuva parvi voi syödä ihmisten viljelykset muutamassa minuutissa. Välimeren maissa kuulee usein heinäsirkkamaista siritystä iltaisin, mutta tämä ääni ei lähde heinäsirkoista vaan laulukaskaista.

(Lähde: Wikipedia)

Sananen murhailusta

joulukuu 12, 2008 1 kommentti

Tunneälykkäästi yhteiskunnallisia kysymyksiä priorisoiva ja sädekehäänsä ekologisesti kestävin, reilun kaupan menetelmin kiillotteleva oikeusministerimme on osoittanut linjanvedoissaan täydellistä vieraantumista niin kansalaisten, kuin myös kanssapolitikkojensa oikeudentajusta. DDR:läisen ideologian – siis sen, missä yksilö on olemassa valtaeliittiä varten ja missä valtaeliitti määrää laivan suunnan kansan tahdosta, yleisestä oikeudentajusta, vaalikampanjoitten sisällöstä ja moraalista riippumatta näitten märkien unien mukaisesti – sisäistäneenä, oikeusministerimme jatkaa täydellä kaasulla vasenta kaistaa.

Braxin Tuijan oikeudentajun mukaan sana on miekkaa voimakkaampi. Tämä on tietysti huomattu jo vihervasemmiston Jussi Halla-ahoon kohdistaman ajojahdin aikana – totta maar sanat, ne Illmannin Mikan kammoksumat ”ääneen lausutut” tai kirjoitetut – ovat saaneet puntin tutisemaan kautta vasurileirin. Virallisesta totuudesta poikkeavat ajatukset ovat ääneen lausuttuna valtaa pitäville vaarallisia.

***

Poliisi aloittaa rikostutkinnan Halla-ahosta”, uutisoi verkko-Hyysäri. Jälleen kerran epäillään satunnaista blogikirjoittelijaa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan:
”Se on varmaan sopivin nimike tällä hetkellä. Käymme kaikki tekstit uudestaan lävitse ja katsomme, mitkä tekstit ovat erityisen raskauttavia”, rikoskomisario Vesa Hietala Helsingin poliisista sanoo Ilta-Sanomissa.
Se on hyvä, että poliisi tutkii mahdollisia rikoksia ja väärinkäytöksiä. Kun nyt kerran viranomainen oikein laatulehtien palstoilla repostelee aloitetun tutkinnan yksityiskohdilla, olisi minullakin kansalaisjournalistina muutama kysymys aiheeseen liittyen:

1. Onko tämä nyt tulkittava siten, että aina valpas poliisiviranomaisemme on jo todennut osan teksteistä raskauttaviksi, ja nyt haetaan, erityisen raskauttavia – tai jonkun sellaiseksi kokemia – osioita JHA:n kirjoituksista?

2. Kuka, tutkintapyynnön tehneitten tahojen lisäksi, on kiihottunut JHA:n kirjoituksista? Mitä kansanryhmiä vastaan on kiihotuttu? Miten kiihottuminen on ilmennyt? Mitä tahoja kutsutaan, mikäli rikoksen todetaan tapahtuneen, todistajiksi mahdolliseen oikeudenkäyntiin?
Nämä aiheet varsinkin kiinnostavat allekirjoittanutta, sillä olen itse lukenut Scriptaa jo vuosia, ja vaikken kaikesta olekaan kirjoittajan kanssa samaa mieltä, en ole kertaakaan tuntenut itseäni kiihottuneeksi niitä lukiessani. Jokusen tovin olen kyllä miettinyt yhteiskuntamme tilaa ja tulevaisuutta kirjoitusten valossa – niin lienevät nekin, jotka lukevat Osmo Soininvaaran, J-P Roosin, Jussi K. Niemelän, Tuija Braxin ja muitten mielipidevaikuttajien, tai sellaiseksi itsensä kokevien, tekstejä.

3. Miten rikostutkinta Osmo Soininvaaran kuolemantoivotuksista etenee?

Lisäksi pari palaa oikeusministeriön vetovastaavalle:

Internetin mukanaan tuoma ilmaisunvapaus on muuttamassa suomalaista yhteiskuntaa hyvään suuntaan. Todellinen demokratia toimii niin, että kansalaisilla on vapaus ajatella ja ääneen lausua juuri se osa ajatuksistaan, minkä tämä katsoo aiheelliseksi. Ylilyöntejä sattuu, mutta ne eivät tee kipeää muuhun kuin vastaanottajan egoon.

1. Jos kerran ette halua kriminalisoida omaisuus- tai henkirikosten suunnittelua, miksi pyritte linjanvedoillanne kriminalisoimaan ja sitä kautta tukahduttamaan poliittisen, joskus värikkään, mutta pääsääntöisesti asiallisen kansalaiskeskustelun?
2. Vastustatteko kansalaisyhteiskuntaa?
3. Oletteko totalitaristi?

Mikäli vastaus kahteen viimeiseen kysymykseen on kyllä, milloin aiotte erota tehtävästänne oikeusministerinä?